Kennel
|
Kennel |
|
Perheessämme on ollut keeshondeja yli kolmekymmentä vuotta. Kessumme ovat olleet hyvin terveitä, hyväturkkisia, luonteeltaan aivan ihania: kilttejä, viisaita, oppivaisia, lempeitä. Jokaisella on myös omat persoonalliset rakastettavat piirteensä, jotka erottavat ne toisistaan. |
 "Mörkö", Yllabo Godiva, 1988 -01 Isä: Dudde, äiti: Solvargens Askunge. Kasv. Gunlög Krook. |
 Ensimmäinen kessumme oli "Maissi", Mäntyrinteen Marijke, 1972 -82 Isä: Kitron Rami, äiti: Mäntyrinteen Sanny. Kasv. Pihlaja. |
|
Mörkö
oli kookas, terverakenteinen ja hyväturkkinen narttu, mutta kessuksi
sen runko oli hiukan liian pitkä. Koko kaupunki, etenkin lapset tunsivat
Mörkön nimeltä, ja rotuakin alettiin kutsua mörköiksi.
Se eli terveenä korkeaan ikään ja oli mukana kaikissa harrastuksissamme,
luonnossa, patikkaretkillä ja Lapissa kullankaivuussa.
|
Maissi
oli Alkestitan-koirien jälkeläinen, neliömäinen, kaunis
englantilaistyyppinen kessu. Vanhoista kuvista huomaa, että sillä
oli tavattoman pitkät korvat. Yhdellä sen sisarista oli värivirhe:
vaaleanruskea turkki, jossa tummat kohdat olivat suklaanruskeat. Maissin
sukulaisia ei ole enää nykyisessä kessukannassamme.
|
 |
|