Kennel
|
Perheessämme on ollut keeshondeja yli neljäåkymmentä vuotta. Kessumme ovat olleet hyvin terveitä, hyväturkkisia, luonteeltaan aivan ihania: kilttejä, viisaita, oppivaisia, lempeitä. Jokaisella on myös omat persoonalliset rakastettavat piirteensä, jotka erottavat ne toisistaan. |
"Mörkö", Yllabo Godiva, 1988 -01 Isä: Dudde, äiti: Solvargens Askunge. Kasv. Gunlög Krook. |
Ensimmäinen kessumme oli "Maissi", Mäntyrinteen Marijke, 1972 -82 Isä: Kitron Rami, äiti: Mäntyrinteen Sanny. Kasv. Pihlaja. |
Mörkö
oli kookas, terverakenteinen ja hyväturkkinen narttu, mutta
kessuksi sen runko oli hiukan liian pitkä. Koko kaupunki,
etenkin lapset tunsivat Mörkön nimeltä, ja rotuakin alettiin
kutsua mörköiksi. Se eli terveenä korkeaan ikään ja oli mukana
kaikissa harrastuksissamme, luonnossa, patikkaretkillä ja
Lapissa kullankaivuussa.
|
Maissi
oli Alkestitan-koirien jälkeläinen, neliömäinen, kaunis
englantilaistyyppinen kessu. Vanhoista kuvista huomaa, että
sillä oli tavattoman pitkät korvat. Yhdellä sen sisarista oli
värivirhe: vaaleanruskea turkki, jossa tummat kohdat olivat
suklaanruskeat. Maissin sukulaisia ei ole enää nykyisessä
kessukannassamme.
|
|
|
|
|
|
|
Isä:
KANS, POHJ, DK, FIN, EST MVA, EUJW-06, ESTW-06 |
|
Lulu oli kookas ja hyvärakenteinen. Lululla oli äitinsä kauniit kasvot ja tummat mantelinmuotoiset silmät, isänsä vankka luusto ja hopeansävyinen turkki, jossa oli hyvät värivastakohdat. Isä: GB,
USA, CAN Ch, |
|
|